• Etusivu
  • Rakentaminen

Kansalliset kaupunkipuistot haluavat tunnetuiksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.11.2021
202111_73709.jpg

Valokuva Turun kansallisesta kaupunkipuistosta. (Kuva Samuli Saarinen, Turun kaupunki)

Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 20 vuotta sitten Hämeenlinnaan. Tänä päivänä kaupunkipuistoja on jo yhdessätoista suomalaiskaupungissa.

Yhtä tunnettuja kuin kansallispuistot

Kansalliset kaupunkipuistot ovat asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla yhtä tunnettuja kuin kansallispuistot. Tahtotila kaupungeissa on vahva. Tavoitteiden saavuttamiseksi kansalliset kaupunkipuistot ovat nyt ensimmäistä kertaa laatineet toimintakertomuksen tehdyistä toimista ja taustoista sekä toimintasuunnitelman siitä, mihin tulevassa kehittämistyössä pyritään ja millä keinoin siihen aiotaan päästä.

Kansallisten kaupunkipuistojen markkinointi ja käytön mahdollisuudet ovat hyvin laajat ja monivivahteiset. Vaikuttavien ja näkyvien tulosten saavuttaminen vaatii monien eri kohderyhmien ja sidosryhmätasojen tavoittamista. Jotta asetettuun tavoitteiseen päästään tulee kaupunkipuistojen toimijoiden eli asukkaiden, päättäjien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kaupunkien asiantuntijoiden tiivistää yhteistyötään.

Avain tulevaisuuden kaupunkien haasteisiin

Kansalliset kaupunkipuistot edistävät kestäviä arvoja, hiilineutraaliuden toteutumista ja hyvinvointia. Nämä ovat haasteita, joiden parissa kaikki kaupungit tällä hetkellä hakevat ratkaisuja parempaan tulevaisuuteen. Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonnon, kulttuuriympäristön, maiseman, arkkitehtuurin ja historian ominaispiirteiden muodostamia kokonaisuuksia ja erityisiä arvoja. Kansalliset kaupunkipuistot tarjoavat paitsi yksittäisinä puistokokonaisuuksina mutta myös verkostona asukkailleen hyvän ja arvokkaan asuinympäristön, liike-elämälle arvostetun toimintaympäristön, matkailijoille monipuolisia kulttuuri-, luonto- ja virkistäytymispalveluita, ympäristölle toimivan ekologisen verkoston läpi kaupunkirakenteen sekä koko kaupungille positiivisen imagolatauksen.

- Kansalliset kaupunkipuistot kertovat kunkin kaupungin omaa erityistä tarinaa, mutta suurin merkitys kaupunkipuistoilla on nimenomaan verkostona, kertomassa koko Suomen tarinaa, toteaa kansallisten kaupunkipuistojen ohjausryhmän puheenjohtaja Mari Helin Turun kaupungilta.

Lähde: Viherympäristöliitto ry:n tiedote 17.11.2021

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20227_46659.jpg
Perinnekasvi: Punahattu
Kaunopunahattu(Echinacea purpurea) on yksi puutarhojen perinnekasveista.
20231_76533.jpg
Talviviljely, mistä ihmeestä on kyse?
Joka kevät kotipuutarhureiden kämmenpohjia alkaa syyhytä ja siemenpussit kaivetaan esille laatikoista. Joko pian pääsisi istuttamaan tämän kesän kukkaloistoa sekä herkullista satoa. Nyt tulee vinkki niille, jotka eivät millään malttaisi odottaa.
20227_78206.jpg
Viherpeukalon kevättöitä
SisätyötViherkasvitkaipaavat uutta multaa. Viimevuotiset ravinteet on kulutettu ja nyt tarvitaan uutta potkua tulevaan kasvukauteen!Ennen mullanvaihtoa viherkasvit kastellaan kunnolla pari päivää aikaisemmin, jotta kasvien nestejännitys on kunnossa. Vanhat ruukut pestään puhtaaksi astianpesuaineella. Mikäli likaa ei saa kunnolla irti, niin laitetaan suojakäsineet käsiin ja levitetään rätillä wc:n puhdistusainetta ruukun reunoihin; annetaan vaikuttaa hetki ja pestään lika pois. Ruukku on vaihdettava isompaan, jos kasvin juuret täyttävät koko ruukun. Kaktukset, mehikasvit sekä useat paksujuuriset kasvit viihtyvät kuitenkin paremmin pienissä ruukuissa. Mullanvaihdon yhteydessä kasveista voi ottaa myös pistokkaita; kasvin saa näin samalla helposti uudistettua. Pistokkaat voi laittaa suoraan multaan juurtumaan tai antaa juurten kasvaa vesilasissa.Myös taimikasvatusta voi itse harrastaa. Kesän apinan-, kehä-, sametti-, timantti- ja olkikukat, krassit, sinitähtöset, tuoksupielukset, tsinniat, päivänhatut, härmesalviat ja portulakat laitetaan maaliskuun lopussa/huhtikuun alussa kasvatukseen. Myös paprikan siemeniä voi laittaa multaan ja kasvattaa taimet kesää varten. Taimikasvatuslaatikon päälle laitetaan muovi, jotta siemet saavat itää kosteassa.Varastossa talvehtineet kasviton aika herätellä kevääseen. Ne tuodaan pikku hiljaa lämpimämpään ja valoisempaan. Pelargonia on syytä leikata hieman, rumimpia osia pois, ja vaihtaa uuteen multaan sekä valoon ja viileämpään huoneeseen. Dahlian juurakot voidaan jakaa ja esikasvattaa, jotta kukinta aikaistuisi hieman.
200712_7759.jpg
Huonekasvien kasvinsuojelu
Huonekasvit viettävät lepokauttaan nyt vuoden pimeimpänä aikana. Terveet ja elinvoimaiset kasvit eivät ole kovin alttiita ötököiden ja tautien valloitukselle. Oikean kasvupaikan valinnalla ja oikeilla hoitotoimilla voidaan siis pelastaa paljon, mutta mitä tehdä, jos kasviin kuitenkin tulee laikkua, pilkkua tai ötökkää?
202112_74133.jpg
Pian pamahtaa!
Ilotulitteita; raketteja, patoja, suihkuja ja vaikka mitä muita, ammutaan vuoden vaihtuessa miljoonia kappaleita meillä Suomessakin. Loistavat raketit takaavat vuoden vaihtumisen juhlavissa tunnelmissa – vaikka niitä ei itse lähettäisikään.
20078_5990.jpg
Leppärousku
EsiintyminenVaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta. Sieni elelee männyn (männynleppärousku) ja kuusen (kuusenleppärousku) kaverina.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton