• Etusivu
  • Materiaalit

Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee

Kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.07.2021
20217_71510.jpg

Jättipalsami Impatiens glandulifera (Kuva: Pixabay)

Luonnonsuojeluliitto järjestää kaikille avoimia haitallisen vieraskasvilaji jättipalsamin kitkentätalkoita jo kolmatta kesää Jyväskylän, Mikkelin, Kuopion ja Lappeenrannan alueella. Moneen talkookohteeseen on mahdollista mennä kitkemään jättipalsamia myös osana Soolotalkoot-kesäkampanjaa, joka mahdollistaa vieraslajityöhön osallistumisen järjestettyjen tapahtumien lisäksi omalla ajalla.

Luonnonsuojeluliitto järjestää kesän aikana 2–3 kitkentätalkoot noin 50 torjuntakohteella, eli luvassa on yhteensä 100–150 tilaisuutta tehdä helppoa käytännön luonnonsuojelutyötä. Toukokuussa käynnistynyt Soolotalkoot-kesäkampanja mahdollistaa vieraslajitalkoisiin osallistumisen myös niille toiminnasta innostuneille suomalaisille, jotka eivät pysty osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin niiden sijainnin tai aikataulun vuoksi.

Luonnonsuojeluliiton 2019 lähtien kesäisin järjestämät jättipalsamitalkoot ovat onnistuneet erinomaisesti – jo yhden torjuntakesän jälkeen talkookohteilla näkyi merkittävästi vähemmän jättipalsamia. Torjuntatyön tavoitteena on poistaa haitallinen vieraskasvilaji talkookohteilta ennen kuin se ehtii tuottamaan uusia siemeniä.

Uutteraa työtä on jättipalsamin kanssa muistettava jatkaa ainakin kolmena kesänä, kunnes maassa jo olevat siemenet menettävät itämiskykynsä, muistuttaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Tämänkin jälkeen kohdetta on hyvä seurata, jotta mahdolliset yksittäisistä siemenistä itävät kasvit eivät valloita jo kertaalleen torjuttua aluetta uudelleen.

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sen kitkentä on mukavaa hyötyliikuntaa. "Suurin osa talkootilaisuuksiin osallistuneista on antanut positiivista palautetta ja kertonut osallistuvansa uudestaankin", mainitsee Pohjois-Savon aluekoordinaattori Juha Ahola.

Jättipalsamin siemenet (kuva: Pixabay)
Jättipalsamin siemenet (kuva: Pixabay)

Talkoissa oli viime kesänä koronasta johtuen normaalia vähemmän osallistujia, mikä on ymmärrettävää. Tänä vuonna tapahtumiin odotetaan kuitenkin aiempaa runsaammin vapaaehtoisia, mikäli alueelliset rajoitukset sallivat ulkokokoontumiset.

"Suomalaisten kiinnostus ja tietoisuus vieraslajiasioista on selkeästi kasvanut viime vuosina", kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Osin koronasta johtuen kesään on varauduttu myös sopimalla kuntien kanssa soolotalkoo-kohteista, joilla kuka tahansa voi käydä omalla ajalla kitkemässä jättipalsamia. Soolotalkoo-kohteet löytyvät Vieraslajit.fi-sivuston kampanjasivulta. Mikäli omalta pihalta löytyy haitallisia vieraskasveja, kannattaa kitkentä aloittaa sieltä.

Lue lisää:
Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Jättipalsamin kitkentätalkoot ovat Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityötä, joka toteutetaan osana VieKas LIFE -vieraslajihanketta. Hankkeen tavoitteena kasvattaa suomalaisten vieraslajitietoisuutta ja kannustaa osallistumaan vieraslajityöhön kartoittamalla tai torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja. VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun.

Kuvateksti: Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta/Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021
Kuvateksti: Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta/Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Lisätiedot:

Soolotalkoot-kampanjasivu

Haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta:

Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto, VieKas LIFE
puh. 044 3069 546
markus.seppala(a)sll.fi

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202112_74133.jpg
Pian pamahtaa!
Ilotulitteita; raketteja, patoja, suihkuja ja vaikka mitä muita, ammutaan vuoden vaihtuessa miljoonia kappaleita meillä Suomessakin. Loistavat raketit takaavat vuoden vaihtumisen juhlavissa tunnelmissa – vaikka niitä ei itse lähettäisikään.
20065_61.jpg
Sammalta nurmikolla?
Sammal valtaa paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta viihdy. Kun nurmikko voi hyvin, ei sammal pärjää sille elintilakilpailussa. Pysyvään tulokseen päästään poistamalla sammaloitumisen syyt: nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus.Jos nurmialue on erittäin sammaleinen, kannattaa nurmikko perustaa kokonaan uudestaan.Sammaloituneelta nurmialueelta haravoidaan irtoava sammal pois, ja alue ilmastoidaan talikolla tai sammaleenpoistajan avulla. Alue kalkitaan huolellisesti. Kalkki alentaa maan happamuutta ja estää siten sammalen kasvua. Pinnalle lisätään ohut kerros hiekkaa ja multaa. Lopuksi alue tasoitetaan jyräämällä ja kylvetään uusia siemeniä. Jos paikka on varjoinen, kannattaa valita lajikkeita, jotka menestyvät varjoisemmassakin (esim. puisto- ja etelännata). Jatkossa huolehditaan kastelusta.
20237_82634.jpg
Mikä ruusu? Asiantuntija vastaa
Ruusussa on punaiset oksat. Vanhoissa varsissa on piikkejä, mutta uusissa versoissa ei ole piikkejä. Olen nähnyt yhden vaaleanpunaisen kukan, noin 5 cm halkasijaltaan.
200610_521.jpg
Kultarannan muotopuutarha on vertaansa vailla
Muotopuutarhan suunnittelun pääperiaatteina olivat symmetrisyys ja aksiaalisuus (akselina toimii sommitelman keskeinen suora linja, puutarhan keskiakseli). Symmetrisyys näkyy mainiosti vuodelta 1964 peräisin olevassa Suomi-tarhassa: marketat, härmesalviat ja sinitähtöset muodostavat vesialtaan ympärille neliön, jossa vastakkaiset sivut ovat toistensa peilikuvat. Suomi-tarhan värit ovat luonnollisesti sininen ja valkoinen. Puiset, hohtavan valkoiset puistonpenkit ovat edelleen samaa tyyliä kuin alkuperäiset kalusteet: Nykyiset penkit ovat Rakennushallituksen 1950-luvulla teettämiä, muodoiltaan hieman alkuperäisiä yksinkertaisempia.
20228_79369.jpg
Mikä "viholainen" kiusaa marjapensasta? Asiantuntija vastaa
Mustaviinimarjapensaassa on ollut kahtena vuotena vaaleanvihreä toukka. Pensaat voivat hyvin, kunnes tulee raakileet, toukat ilmestyvät ja sen jälkeen ei tule marjoja, pensaiden lehdet käpristyvät ja kuivuvat. Toukkia on paljon lehtien pinnoilla. Miten saan ne hävitettyä?
20236_82346.jpg
Siistit ja ekologiset kuivakäymälät
Nykyaikainen kuivakäymälä soveltuu sekä sisä- että ulkokäymäläksi mökille tai vakituiselle asunnolle. Kuivakäymälä on ympäristön ystävän valinta, sillä se ei tuhlaa puhdasta vettä eikä tuota jätevesiä puhdistettavaksi. Hyvällä kuivakäymälälaitteella voi parantaa myös vanhan käymälän käyttömukavuutta.Hyvin suunniteltu kuivakäymälä on siisti, hajuton, helppo tyhjentää ja ennen kaikkea mukava käyttää. Käymälän huolellinen valinta ja oikeat asennusratkaisut varmistavat sen moitteettoman toiminnan ja käyttömukavuuden.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton