• Etusivu
  • Materiaalit

Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Soolotalkoot-kesäkampanja on käynnissä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.07.2021
20216_71292.jpg

Jättiputkea on vaikea hävittää.

Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnosuojeluliitto tiedottavat

Soolotalkoot-kampanja kannustaa vahvistamaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja – missä ja milloin se parhaiten itselle sopii. 17.5.–22.8.2021 sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja kannustaa suomalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintonsa ja kitkemään ne pois kotipihalta ja lähiluonnosta tai yhteistyökaupunkien osoittamilta talkookohteilta.

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle sekä Suomessa että maailmalla. Ihmistoiminnan mukana leviävät vieraslajit ovat karanneet pihoista ja puutarhoista luontoon ja levinneet siellä haitaksi asti. Yhdistykset, yksittäiset suomalaiset, kaveriporukat ja vieraslajihankkeet ovat jo vuosia järjestäneet omia tai kaikille avoimia vieraskasvilajien kitkentätapahtumia.

Kaikki vieraslajitoiminnasta innostuneet eivät pysty osallistumaan yhteistalkoisiin kaukaisen sijainnin tai huonon ajankohdan vuoksi, harmittelee vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Soolotalkoot-kampanja mahdollistaa aktiivisen osallistumisen vieraslajityöhön omaehtoisesti ja samanaikaisesti osana yhteisöä muiden soolotalkoilijoiden kanssa.

Vapaan talkoilun, havaintojen ilmoittamisen ja talkoilijoiden välisen yhteydenpidon mahdollistaa iNaturalist-havaintosovellus, joka on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi vieraslajityössä, iloitsee tutkija Anne Holma Suomen ympäristökeskuksesta.

Osallistujat voivat perustaa oman talkookohteen tai talkoilla yhteistyökaupunkien ennalta määrittämillä vieraslajikohteilla. Talkoopaikkoja löytyy jo yli 30 kunnan alueelta Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomesta. "Vieraslajit.fi -sivustolta löytyvältä kampanjasivulta voi tarkistaa, onko oma kunta mukana ja missä talkoopaikka sijaitsee", kannustaa tutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta.

Ahkerimmat talkoilijat palkitaan Suomen luonnon päivänä

Soolotalkoot-kampanja palkitsee ahkerimman talkoilijan tai talkooporukan Suomen luonnon päivänä 28.8.21, jolloin myös julkistetaan kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken arvottujen palkintojen voittajat.

Soolotalkoot-kampanjan järjestäjinä toimivat DIAS- (Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus) ja VieKas LIFE (Suomen luonnonsuojeluliitto) -vieraslajihankkeet.

Lisätietoja

Vieraslajit:

  • Sannakajsa Velmala, tutkija, DIAS -hanke, Luonnonvarakeskus, puh. 029 5322 580, email. etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 044 3069 546, email. etunimi.sukunimi@sll.fi

DIAS -hanke:

  • koordinaattori Anne Holma, tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 180, email. etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa DIAS-hankkeesta (careliacbc.fi)

Lisätietoa VieKas LIFE -hankkeesta (sll.fi)

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen tiedote 27.05.2021

Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20164_46282.jpg
Miltä hyötypuutarhasi näyttää?
Piha kuntoon OSA 4/6Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka neljännessä osassa kiinnitetään katse hyötypuutarhamme eri osiin.Sarja sisältää seuraavat osat:OSA 1/6: Katse puihinOSA 2/6: Pensaat siisteiksiOSA 3/6: Nurmimatto reheväksiOSA 4/6: Hyötypuutarhan parannusOSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen
20147_40151.jpg
Norjanangervo - suosituin koristepensaamme?
Kaunis, kaareva kasvutapa ja runsas kukinta lienee norjanangervon (Spiraea ´Grefsheim´) suosion salaisuus. Muiden pensasangervojen tavoin myös norjanangervo on erittäin terve, kestävä ja helppohoitoinen koristepensas, joka viihtyy miltei missä vain.Norjanangervo on monikäyttöinen pensas. Se sopii niin yksittäin, ryhmässä kuin aitana kasvatettavaksi. Se ei kaipaa leikkaamista - mutta kestää tarvittaessa jopa alasleikkaamisen. Jänisten herkkua, joten etenkin nuorten taimien suojaaminen kannattaa. Kauneimmillaan norjanangervo on kasvaessaan ja kukkiessaan vapaasti, mutta näkee niitä muotoonkin leikattuina (kukinta tällöin vähäistä).Tutustu pensasangervoihin Kasvikortistossa...
202210_79864.jpg
Hopeakuusen leikkaaminen? Asiantuntija vastaa
Istutin hopeakuusen taimen viime kesänä ajatuksella, että en anna sen kasvaa monta metriä korkeaksi. Voinko siis napsia uudesta kasvusta vähän pois jo nyt puun ollessa pieni, ja latvan katkaisen, kun kuusi on mielestän sopivan korkuinen. Tarkoitus siis saada tuuhea ja matala puu. Onnistuuko tällä menetelmällä?
20096_17225.jpg
Nyt maistellaan varhaisperunoita ja kesän ensikasviksia
Tänä keväänä säät ovat suosineet varhaisperunoita. Varhaisperunat istutettiin huhtikuun aikana, minkä jälkeen kasvu on saanut jatkua ilman keskeytyksiä hyvissä kasvuoloissa. Rankkasateilta on vältytty, eikä hallaakaan ole tositoimin tarvinnut torjua. Odotukset laadun suhteen ovatkin korkealla. Aurinkoinen sää ja sopivat sadejaksot ovat toimineet hyvinä haltiakummeina varhaisperunoiden makua ajatellen.Tuttuun tapaan ensimmäiset varhaisperunat tulevat Turunmaan saaristosta. Varhaisperunoista viljellään 70 prosenttia Varsinais-Suomessa ja loput pääosin eteläisen Suomen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan alueilla. Katteen alla kasvaneet varhaisperunat ovat 80-prosenttisesti Timoa ja 10 prosenttia on Siikliä. Muita, selvästi pienemmällä alalla kasvatettavia lajikkeita ovat Arielle, Rikea, Velox ja Amazone. Varhaisperunaksi määritellään keskenkasvuinen peruna, josta kuori irtoaa hankaamalla.
20236_18999.jpg
Huussin takana tikittää ravinnepommi
Kuivakäymälän pohjalta eroteltua, käymäläjätteeseen imeytymätöntä nestettä kutsutaan suotonesteeksi. Suotoneste on hyvin ravinteikasta ja siitä saa oivaa ravinneliuosta koristekasveille ja kompostin herätteeksi. Liian usein kuitenkin hyötykäyttöä ei ole ja nesteet lasketaan sellaisenaan maahan huussin taakse. Niinpä voidaan sanoa, että usean mökkikäymälän takana tikittää todellinen ravinnepommi.
20136_35389.jpg
Matalat perennat maata peittämään
Matalat, monivuotiset perennakasvit ovat monikäyttöisiä, peittäviä ja usein nopeakasvuisiakin vaihtoehtoja puiden, pensaiden ja köynnösten alustoille, istutuksia reunustamaan ja maanpintaa kattamaan tai vaikkapa ruukkuihin kukoistamaan!Seuraavissa luetteloissa on matalia, alle 25 cm:n perennoja eri valo-olosuhteiden mukaan jaoteltuna. Monet lajit viihtyvät valo-olosuhteiltaan vaihtelevissakin paikoissa, joten ne esiintyvät kenties useammassakin listassa. Luettelot eivät myöskään ole täysin kattavat, vaan matalakasvuisia perennoja löytyy paljon enemmänkin ja lisäsentit tuovat listaan lisää pituutta. Maanpeitekasveiksi soveltuvat myös yksi- ja monivuotiset köynnökset sekä matalimmat pensaatkin eli valinnanvaraa varmasti löytyy kaikenlaisiin kohteisiin. Esimerkiksi alle 30 cm:n perennoja löytyy Puutarha.netin Kasvikortistosta151 kpl – alle 40 cm:n kasveja löytyy jo yli 300 erilaista!Lisätietoa Suomessa menestyvistä kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton