• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2021
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekorrdinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

Lisäksi osallistumme etänä myös erilaisiin seminaareihin ja järjestämme koulutuksia. Viestinnällisesti toimintamme kohdistuu koko maahan. Meillä on tänä kesänä yhteistyössä Syken ja Luken kanssa myös valtakunnallinen Soolotalkoot -kampanja, jonka myötä olemme saaneet kymmeniin Suomen kuntiin yli 200 soolotalkoo -torjuntakohdetta.
Titta Vikstedt, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum
PersianjättiputkiHeracleum persicum
JättipalsamiImpatiens glandulifera
KurtturuusuRosa rugosa

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20084_10002.jpg
Valokate kesäkeittiöön
Valitsemalla katokseesi valokatteen, voit nauttia kesäillasta ulkona grillaten vaikka sadekuuro yllättäisi! Valokate suojaa sateelta, mutta päästää valonsäteet sisään aurinkoisella säällä. Fastlock Uni on täysin tiivis ja kaunis katevaihtoehto kaikenlaisiin piharakennuksiin kuten autokatokseen, huvimajaan tai grillikatokseen - kotipihaan tai mökille.
20238_70747.jpg
Nyt uutta orkideoille!
Tiedätkö, ettei orkidean kasvualustassa ole ravinteita? Kasvualustan tarkoitus on vain pitää kasvi pystyssä ja säännöstellä juurien kosteustasapainoa. Orkideat ovat siis sopeutuneet vähäravinteiseen ympäristöön ja kasvavat hitaasti. Ne tarvitsevat kuitenkin säännöllistä lannoitusta menestyäkseen.
20238_82950.jpg
Viikon kysymys: Miksi kärhö ei kuki?
Miksi 3 v kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
202210_79891.jpg
Menestyykö vuorimänty parvekkeella?
Minulla on 18 neliön parveke ja haluan sinne helppohoitoista ikivihreää. Rakastan mäntyjä ja mietin, menestyykö (kääpiö)vuorimänty länsiparvekkeella (2. kerros)? Minkä kokoisia laatikoita tulisi hankkia, kuinka monta tainta kannattaa yhteen laatikkoon laittaa ja mikä tulisi olla laatikon korkeus? Ilmeisesti mullan tulisi olla hiekkapitoista? Lisäksi, pitäisikö laatikko / laatikot vuorata jollain (ja millä) talven varalle? Ajattelin männyille kaveriksi suikeroalpia, sopinee?
20201_62148.jpg
Tee linnunpönttö pöllölle
Lintujen tarkkailu on mukavaa puuhaa - ja niistä on myös hyötyä! Säännöllisen talviruokinnan ohella pesäpönttöjen tarjoaminen auttaa siivekkäitä asettautumaan juuri Sinun puutarhaasi. Linnunpöntöt tarjoavat hyvän suojapaikan linnuille myös talvella.Luonnonkolojen vähyyden takia kolopesijöillä on nykyään melkoinen pula pesimäpaikoista, joten asuntopulan helpottaminen pönttöjen avulla kannattaa. Pönttöihin saa pian asukkaita ja pesiviä lintuja on mukava seurata - ja lintujen liverrys täyttää pihapiirin!Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Lue linnunpönttöön tarvittavat materiaalit ja sen teko-ohjeet tästä - ja ryhtykää työhön vaikka koko perheen voimin!
202211_80267.jpg
Kukkasipulien kylmäkäsittely ja istutus vasta keväällä? Asiantuntija vastaa
Olemme muuttamassa omakotitaloon maaliskuun alussa ja sormet syyhyävät päästä keväällä puutarhan hoitoon. Syksyllä en pääse sinne kuitenkaan kukkasipuleita istuttamaan, joten haluaisinkin tietoa, pystyykö sipuleita huijaamaan? Eli laittaisin kukkasipulit multaan astioihin ja astiat kylmäkellariin. Istuttaisin sipulit maahan sitten alkukeväästä. Onnistuuko näin tai kannattaako ainakin kokeilla?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton