Vaaralliset viettelijät kotonasi – myrkylliset huonekasvit
(Kuva: Shutterstock)
Hurmaava habitus, viettelevät värit, tyrmäävä tuoksu; ne houkuttelevat tarttumaan huonekasvin ruukkuun ja viemään sen kotiin. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja tuovat ihmisille hyvää mieltä, mutta osa vaatii kasvattajaltaan myös varovaisuutta käsittelyssä ja sijoituspaikassa.
Kodin huonekasveista on harvoin sellaista terveydellistä haittaa tai harmia, jotta niistä pitäisi luopua. Pikkulapsi tai perheen lemmikki saattaa kuitenkin maistella kasvin lehtiä tai pureskella vartta. Yleensä myrkytysvaara on vähäinen, mutta muutoin vaaraton lehti saattaa juuttua nieluun vaikeuttaen hengitystä.
Tuliko kuitenkin oireita?
Moni myrkylliseksi luokiteltu huonekasvi aiheuttaa ensisijaisesti paikallisia oireita, kuten ihon punoitusta, kutinaa tai kirvelyä. Pienen määrän kasvia syöneelle ihmiselle aiheutuu harvoin vakavia ongelmia; oireina on esimerkiksi ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Myrkytyksen ilmeneminen riippuu kuitenkin syödystä kasvista sekä muun muassa sitä syöneen ihmisen painosta ja sairauksista.
Mikä aiheuttaa oireet?
Joidenkin kasvien haavapinnoista, kuten irronneen lehden kohdalta, erittyy valkoista, maitomaista nestettä, maitiaista. Maitiaisneste voi kirvellä voimakkaasti limakalvoilla, iholle joutuessaa aiheuttaa jopa palorakkuloita sekä sokeuttaa, mikäli sitä päätyy silmiin.
Lähtökohtaisesti maitiaisnestettä on vaikea syödä paljon, sillä huonekasvien lehdissä sitä on yleensä vähän. Se kuitenkin ärsyttää mahan limakalvoja samalla tavalla kuin ihoakin. Reagoinnin voimakkuus vaihtelee ihmisten välillä ja yleensä iho-oireet paranevat itsekseen. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei kuitenkaan ole haitallista; yleissääntönä on, että vaalea maitiaisneste on myrkyllistä.
Toinen oireita aiheuttava aine on kalsiumoksalaatti. Kasvit valmistavat kalsiumoksalaattia erilaisia määriä ja se voi olla osa kasvin puolustusjärjestelmää, jotta kasvi säästyisi syömiseltä. Kalsiumoksalaatin muoto on piikikäs ja terävä, mikä on omiaan vaurioittamaan kudoksia.
Kuusi esimerkkiä, joiden kanssa olla varovainen
1. Oleanteri (Nerium oleanderia)
Oleanteri sisältää muun muassa sydänglykosideihin kuuluvaa oleandriinia. Kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa voimakkaita myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen. Apocynaceae-heimoon kuuluu lukuisia lääke- ja myrkkykasveja.
2. Tyräkki (Euphorbia)
Tyräkkien maitiaisneste voi aiheuttaa ihoreaktion tai ärsyttää limakalvoja. Tyräkkiä käsitellessä kannattaa käyttää käsineitä tai pestä kädet hyvin jälkikäteen. Joulutähti (E. pulcherrima) on yksi tyräkkien sukuun kuuluvista kasveista.
3. Vehkakasvit
Araceae-heimon erilaiset vehkat, kuten flamingonkukka (Anthurium), peikonlehti (Monstera), viirivehka (Spathiphyllum), palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) ja huonevehka (Zantedeschia) sisältävät kalsiumoksalaattia, joka voi aiheuttaa paikallista ärsytystä, kuten polttelevan tunteen suussa tai vatsassa sekä kielen ja kurkun turvotusta.
4. Punasarja (Clivia)
Lehtien ja kukkavarren maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä.
5. Muratti (Hedera)
Murateissa on saponiineja, jotka vaikuttavat limakalvoja ärsyttävästi.
6. Lääkeaaloe (Aloe vera)
Leikatusta lehdestä valuva kellertävä neste sisältää aloiinia, joka on voimakkaasti ärsyttävää ainetta. Aaloen aineosia on käytetty rohtoina, mutta sitä ei kannata syödä sellaisenaan.
Lue myös allergiaa aiheuttavista huonekasveista.
Jos epäilee itse tai jonkun toisen syöneen myrkyllistä kasvia, kannattaa soittaa Myrkytystitetokeskukseen (0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu)), jossa autetaan myrkytyksen arvioinnissa ja annetaan hoito-ohjeita. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä kasvi on myrkyllinen ja mikä ei.
Ohje
Soitto Myrkytystietokeskukseen
Jos epäilee itse tai jonkun toisen syöneen myrkyllistä kasvia, kannattaa soittaa Myrkytystitetokeskukseen (0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu)), jossa autetaan myrkytyksen arvioinnissa ja annetaan hoito-ohjeita. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä kasvi on myrkyllinen ja mikä ei.
Aiheeseen liittyvää
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Alppiruusut (Rhododendron)
Viikon kysymys: Voiko männyn juuria katkoa?
Nyt on herkkusienten herkkuaika
Tuija viihtyy ruukussakin
Anopin ikkunalla: Gloksinia
Luetuimmat
Uusimmat