• Etusivu
  • Hoitotyöt

Onko pihavierailulle tullut käärme vaarallinen?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.09.2023
20236_78996.jpg

Rantakäärme on löytänyt mieluisan paikan terassin kaiteen raosta. (Kuva: Puutarha.net)

Käärmeen kohtaaminen on aina vähän säikäyttävä tilanne. Etenkin, jos sellainen ilmaantuu aivan pihapiiriin. Tärkeintä olisi osata tunnistaa mikä käärme on kyseessä vai onko kyseessä edes käärme. Ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme on kyy.

Käärme vai ei?

Kyyn (Vipera berus) voi tavata lähes koko Suomessa, yleensä laikuittain joko runsaasti tai harvakseltaan. Keväisin se hakeutuu lämpimille paikoille auringonottoon ja kallioille voi säännöllisesti kokoontua useitakin kyitä lämmittelemään.

Kyyn lisäksi Suomessa tavataan kahta tarhakäärmeiden heimoon kuuluvaa lajia, rantakäärme (Natrix natrix) ja kangaskäärme. Kangaskäärmettä kutsutaan myös kanervakäärmeeksi ja sitä tavataan oikeastaan vain Ahvenanmaalla. Rantakäärme on yleinen se on vain eteläisessä Suomessa. Se liikkuu yhtä sulavasti niin maalla kuin vedessä ja on ketterä kiipeämään. Se viihtyy kaikenlaisten rehevien vesien lähellä, myös merenrannalla.

Näiden lisäksi käärmettä muistuttaa vaskitsa, joka todellisuudessa on jalaton lisko. Vaskitsa ei ole myrkyllinen. Vaskitsa on käärmeitä kömpelömpi ja hidasliikkeisempi. Reilun 30 cm mittaiseksi kasvavan vaskitsan paras tuntomerkki on liikkuva pupilli. Käärmeillä pupilli ei liiku.

Kaunis kellanruskea vaskitsa on jalaton lisko. (Kuva: Adobe Stock)
Kaunis kellanruskea vaskitsa on jalaton lisko. (Kuva: Adobe Stock)

Käärmeen tunnistaminen

Käärmelajien tunnistaminen on oikeastaan aika helppoa. Tunnistamista vaikeuttaa se, että värejä on useita ja etenkin kun käärme on musta, osa tunnusmerkeistä häipyy.

Kyyn tyypillinen tunnusmerkki on selässä oleva sahanteräkuvio. Vastaavasti rantakäärmeen selkeä tunnusmerkki on niskatäplät, jotka ovat keltaiset. Ne voivat olla myös valkeat tai oranssit. Kummankin käärmeen tunnusmerkit häipyvät, jos kyseessä on musta yksilö. Tällöin on havainnoitava muita seikkoja.

Rantakäärmeellä on päälaella, silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja. Kyyllä vastaavia ei ole. Kyyn silmät ovat punaiset ja silmäterä on viivamaisen kapea soikio, kun rantakäärmeen silmäterä on pyöreä. Rantakäärme on pitkä ja varsin ohut. Sen ruumista luonnehditaan "ruoskamaiseksi". Tyypillinen pituus on 75–90 cm. Kyy taas täysikasvuisenakin hieman lyhyempi ja paksumpi. Kyyn tyypillinen pituus on noin 60 cm. Molemmista lajeista on kuitenkin löydetty myös pidempiä yksilöitä.

Rantakäärmeellä on päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja sillä on niskatäplät. (Kuva: Adobe Stock)
Rantakäärmeellä on päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja sillä on niskatäplät. (Kuva: Adobe Stock)
Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. (Kuva: Adobe Stock)
Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. (Kuva: Adobe Stock)

Kyy on nykyään rauhoitettu

Kesäkuun alussa 2023 astui voimaan laki, jolla kyy rauhoitettiin eikä sitä saa enää perusteettomasti tappaa tai häiritä. Kyystä voi olla ihmisille hyötyä, sillä se syö jyrsijöitä, jotka puolestaan voivat levittää punkkeja. Suomessa kyitä elää melkein koko maassa. Ne eivät ole aggressiivisia, vaan pyrkivät väistämään ja pakenemaan ihmistä. Jos kyy puree, se tekee sen viimeisenä keinonaan. Vaikka Suomessa todetaan vuosittain noin 50–150 kyyn puremaa, on puremaan kuollut ihminen edellisen kerran viime vuosituhannella.

Rantakäärme on vaaraton hyötyeläin, joka on rauhoitettu eikä sitä saa tappaa. Se käytännössä luikkii liukkaasti karkuun ihmistä tai vaikkapa uteliasta lemmikkikoiraa.

Kuten kyy ja rantakäärme myös vaskitsa on rauhoitettu. Sisiliskon tapaan se pudottaa helposti häntänsä, jos kokee olevansa vaarassa.

Rantakäärme. (Kuva: Tero Ylikoski)
Rantakäärme. (Kuva: Tero Ylikoski)
Ohje

Ohje

Tyypilliset tuntomerkit

Kyy: Selässä sahalaitakuvio, joka ei mustassa yksilössä erotu. Punainen silmä. Viivamaisen ovaali musta pupilli.

Rantakäärme: Päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja niskatäplät. Pyöreä musta pupilli, jota ympäröi kullankeltainen rengas.

On hyvä muistaa, että väristä ja kuvioista ei käärmettä aina voi tunnistaa. Luonnosta kun löytyy myös harvinaisia poikkeuksia. Oikeastaan silmä on käärmeen paras tuntomerkki. Käärmeen silmä on luometon ja nahan peitossa. Nahanluontivaiheessa silmien värissäkin saattaa olla poikkeuksia. Kannattaa siis aina olla vähän varuillaan kun kohtaa käärmeen.

Lähteet:
Luontoliiton Kevätseuranta
Suomen eläimet: 3. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat.
WWF Suomi wwf.fi

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20143_38411.jpg
Piha on melkein valmis... Paljonko varata rahaa pihan viimeistelyyn?
Pihan teko jää uudisrakentamisessa yleensä viimeiseksi. Siinä vaiheessa saattaa olla budjetti jo käytetty, vaikka suunnitelmissa vielä olisi pihagrillin tai kylpytynnyrin hankinta. Samoin saattaa käydä remontoinnissa. Muuten kiinteistö on laitettu kuntoon, mutta loppusilaus on jäänyt vaiheeseen pihan osalta.
20216_71443.jpg
Vieraslajeja nyt kukassa
Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.
20224_77679.jpg
Saako tuijat vielä pelastettua? Asiantuntija vastaa
Muutimme viime vuonna alkusyksystä omakotitaloon ja pihaa on kiitettävästi pari tuhatta neliötä. Edelliset asukkaat ovat todella rakastaneet kasveja ja kaikenlaista kasvaa siellä täällä. Aika reipasta siistimisleikkausta sai jo syksyllä harrastaa ja nyt kevään myötä homma jatkuu. Harmaita hiuksia aiheuttaa pihan melko keskellä sijaitseva "terassilaituri", jota ympäröi rehevä tuija-linnake. Tuijat on kasvatettu kahteen riviin neliön malliin ja neliön vastakkaisilla sivuilla on kulkuaukot. Tuijien oksat rehottavat tupsuina aidassa ja siellä täällä on myös pidempiä ulkonevia oksia. Kaiken kukkuraksi tuijien latvat on leikattu poikki niin, että kun aluetta katsoo ylemmältä terassilta, niin päällä näkyy kaksi riviä katkaistuja latvoja noin 7 cm varrella ja näiden tuijarivien välinen tyhjyys. Mitä tehdä?
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Vesiviljely - viljelyä ilman multaa
Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.
Joen yli menee valkoinen silta
Kasveja veden äärelle
Isompaan altaaseen voi suoraan veteen istuttaa erilaisia vesikasveja. Kasvikorit ovat mainio apu näiden kasvien istuttamisessa. Korin pinta kannattaa peittää allassubstraatilla. Se estää kasvualustaa liukenemasta allasveteen ja toimii biologisena suodattimena. Vesikasvit huolehtivat mm. elintärkeän hapen tuottamisesta altaaseen. Kasveilla ei kuitenkaan saa peittää koko altaan pintaa: vain noin 30 % voi olla peitossa, jotta auringon valo pääsee valaisemaan pohjaa.Vesirajassa menestyvät kasvit, joiden juuret viihtyvät vedessä. Altaan reunalla, kuivalla maalla, viihtyvät mitä erilaisemmat kasvit; kauniista kasveista on lähes runsaudenpulaa. Aivan altaan reunalle ei kannata istuttaa kasveja, jotka pudottelevat runsaasti lehtiä ja roskaavat altaan.
20237_23128.jpg
Potkua kompostoitumiseen
Hyvin toimiakseen komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen. Se pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Ravinneköyhää puutarhajätettä kompostoitaessa saattaa myös ravinnelisäys jätteen joukkoon olla tarpeen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton